Ihmisten puhuessa yrittäjistä tulee monille varmasti ensimmäisenä mieleen Koneen omistajan Antti Herlinin tapaisia mahtimiehiä, jotka tekevät enemmän rahaa vuodessa, kuin moni ihminen tekee elinaikanaan. Tällainen mielikuva ei tietenkään ole vääränlainen, mutta monella yrittäjällä on muitakin tavoitteita yrittäjyydellään kuin pelkästään rahan tahkoaminen. Yhdestä tällaisesta yrittäjästä kertoo Lena Nelskylän uutinen ”Elina Siira perusti maahanmuuttajaäitejä työllistävän yrityksen, jonka korvakoruja muotiväki himoitsee – voiton sijaan entistä useampi yritys tavoittelee parempaa maailmaa.” (Yle 31.10.2018)

 

Elina Siira perusti alkuvuodesta 2018 Aida Impact -nimisen yrityksen, jonka liiketoiminta pohjautuu käsityönä valmistettaviin asusteisiin. Yrityksen tekee erityiseksi se seikka, että Aida Impactin työntekijät ovat pelkästään maahanmuutto- ja pakolaistaustaisia naisia. Tämä onkin yksi Siiran tavoitteista Aida Impactin taholla: ensimmäisen työpaikan tarjoaminen maahanmuuttajille ja pakolaisille Suomessa. Työpaikan tarjoamisen lisäksi Siira auttaa myös työntekijöitään erilaisissa asioissa, jotta he sopeutuisivat elämäänsä Suomessa ja pystyisivät tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tätä Siira toteuttaa työpäivien jälkeisillä ja ulkopuolisilla aktiviteeteilla. ”Siksi Siira lähtee työtekijöidensä kanssa myös vaikkapa kävelylle puistoon, seuraksi uimahalliin tai avuksi Kelan toimistoon.”

 

Tätä Siiran harjoittamaa yrittäjyysmallia kutsutaan nimellä yhteiskunnallinen yritys. Yhteiskunnallisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka liiketoiminnan tarkoitus on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Tyypillisesti yrityksellä on halu luoda ratkaisu tai uusi toimintamalli yhteiskuntaan tai ympäristöön liittyvään haasteeseen,” kirjoittaa Lena Nelskylä. Yhteiskunnallisia yrityksiä ei Suomessa ole vielä kovinkaan paljon, koska ilmiö on suhteellisen uusi, selviää elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan vuonna 2015 tekemästä selvityksestä. Tämä ilmiö on kuitenkin nousussa ja yhteiskunnallisia yrityksiä on aina vain enemmän. Tämä johtuu siitä, että ”yrityksiltä odotetaan nykyään aktiivisia kannanottoja yhteiskunnallisiin ongelmiin – ja tekoja niiden ratkaisemiseksi.” Näin kertoo Etlassa työskentelevä tutkimusjohtaja Petri Rouvinen.

 

Elina Siira toimii malliesimerkkinä monille yrittäjille ja yrityksille. Jos muutkin yritykset ryhtyisivät ajattelemaan joissakin määrin enemmän myös yhteiskunnallisia ongelmia ja sellaisia ratkaisuja niihin, joihin he voisivat hieman vaikuttaa, olisi Suomessakin vähemmän ongelmia. Tällaisesta toiminnasta hyötyisivät monet eri tahot: valtiolla menisi vähemmän resursseja ongelmien selvittämiseen, erilaiset ihmiset saisivat työllistymismahdollisuuksia, ympäristöongelmat voisivat mahdollisesti vähentyä ja niin edelleen. Tällaista yrittäjyyden pitäisi ennemmin olla kuin pelkästään päätöntä rahan perässä juoksemista.

 

 

https://yle.fi/uutiset/3-10483394